Elävässä arkistossa on yhteensä 4103 audio- ja
10241 videoleikettä 100 vuoden ajalta, joihin voi tutustua täysin
maksuttomasti. Kansanmusiikin alaltakin löytyy mielenkiintoisia leikkeitä
katsottavaksi ja kuunneltavaksi.
Kokoelman hyvä puoli on se, että se antaa hyvän perussukelluksen maailmaan. Etenkin nuorimmalle kansanmusiikkisukupolvelle on todella mielenkiintoista nähdä vanhemman polven musisointia myös elävänä kuvana, ei pelkästään levyllä. Elävän arkiston näytteet keskittyvät lähinnä 1990-luvun suuriin nimiin. Mukana on myös jonkin verran materiaalia kansanmusiikin renessanssin hahmoista sekä folk-liikkeestä. Maailmanmusiikki Suomessa on esitelty omana kokonaisuutenaan, ja täälläkin esiintyvät lähinnä pioneerejä.
Kansanmusiikki.fi-toimitus valitsi joukosta
omat suosikkinsa:
Nils-Aslak
Valkeapää joikaa (1972)
Nils-Aslak ”Ailu” Valkeapää (1943-2001) joikaa turkulaiselle ravintolayleisölle
The Boys –orkesterin kanssa. ”Joikussa voi tehdä ihan mitä itse haluaa”, toteaa
Valkeapää.

Eero
Piirto (1980)
Pohjalaisisäntä Eero Piirto (1932-1995) oli tunnettu kansanlaulujen tulkki,
jonka komea ääni soi niin kuin oopperalaulajalla. Hänen tuotantoaan ei
juurikaan löydy cd-levyillä, joten Elävän arkiston kolme laulua ovat todella
harvinaista herkkua.

Helsingin
Kaksrivisnaiset: Severi Suhosen jenkka (1996)
Ihastuttava naisjoukko esittää Esa Pakarisen kuplettiklassikon. Laulusolisteina
Maria Kalaniemi ja Maija Karhinen. ”Yhtye pyrki profiloitumaan muun muassa
naisellisella pukeutumisella ja kirkkaan punaisella ’kaksriviskynsilakalla’”,
kerrotaan yhtyeen esittelyssä.
Hasse
Walli All Stars (1981)
Kitaristi Hasse Walli innostui varhain maailmanmusiikista, hän kuului
Piirpauke-yhtyeen perustajajäseniin ja on tehnyt suurtyön afrikkalaisen
musiikin puolesta Suomessa. Hasse Walli All Stars -ryhmässä vieraili mm.
kongolainen Marie-Alphonse Liwata, jonka ihastuttava Na mokli oyo löytyy Elävän
arkiston aarteista.
Maria
Kalaniemi (1993, 1996)
Upea Maria Kalaniemi haitareineen hiukan nuorempana. Ohjelmistona
Ellin polkka sekä Kuhmoo päässä yhdessä Olli Variksen ja Arto Järvelän kanssa. Koskettavaa soittoa ja vahvaa fraseerausta.
Arkiston ruotsinkielisellä puolella
löytyy myös Kalaniemen
syvähaastattelu Solo-ohjelmassa vuodelta 2000. Ann-Kristin Schewelewin
kanssa hän juttelee musiikista ja urastaan.
Cumulus
pubissa ja studiossa (1972, 1975, 1978)
Folk-liikkeen huippuhetkiä: Cumulus-yhtye esittää mm. suomenruotsalaisen
kansanlaulun Med herrarna i hagen sekä Erna Tauron rakastetun Syyslaulun
ravintolakeikalla.

MeNaiset:
Viinarattihin rakastuin (1996)
Pitkän linjan lauluyhtye MeNaiset soi kauniisti myös studioympäristössä. Upeana
esilaulajana Anna-Kaisa Liedes. ”Kahdeksan naisen ryhmä tekee ilman
säestystäkin selväksi, millaisen rentun kanssa on oikein joutunut tekemisiin”,
todetaan Elävä arkiston esittelyssä.
Marjatta
ja Martti Pokela: Setä Hermannin valssi (1965)
Tuulahdus folk-revivalista ennen sitä suurta folk-revivalia. Pokelat ovat
innoittaneet kansanmusiikin ystäviä jo vuosikymmenien aikana.

Mestarikansanlaulaja
Erkki Rankaviita (1988, 1996)
Vastikään keskuudestamme poistunut mestarikansanlaulaja Erkki Rankaviita antaa
soida yhdessä Pinnin poikien kanssa.

Maailmanmusiikkia
Karjalasta (1990)
Mielenkiintoinen dokumentti Karjalasta ja karjalaisuudesta. Ohjelmantekijät seuraavat etenkin Kaasisen perheen touhuja Värttinästä
ja Sirmakasta karjalanpiirakoidenpaistoon. Viisauksia karjalaisuudesta tuovat ohjelmaan professori Hannes Sihvo
Joensuun yliopistosta sekä musiikkitieteen tohtori Vesa Kurkela.
Dokumentin jälkeen sopii ihailla nuorta
Värttinää, joka kajauttaa reippaan Kiiriminna-kappaleen
studioesityksessä vuodelta 1991. 1991 julkaistu albumi Oi
dai voidaan varmasti julistaa kuuluvan suomalaisen kansanmusiikin
klassikkolevyihin.

Purppuripelimanni
Konsta Jylhä (1910-1984)
Suomalaisen kansanmusiikin legenda, Konsta Jylhä Kaustiselta, voitti kansan
sydämen yhdessä Purppuripelimannien kanssa. Hänen tunnetuimpia kappaleitaan
ovat Vaiennut viulu sekä Konstan parempi valssi. Elävästä
arkistosta löytyy useita näytteitä Konstasta – videota sekä audiota.
Audioleikkeistä mainittakoon mm. Niilo
Ihamäen toimittama ohjelma Kaustinen – pelimannipitäjä vuodelta 1957.

Angelin
Tytöt (1992, 1998)
Angelin Tytöistä tuli 1990-luvulla maailmanmusiikin kansainvälinen nimi.
"Opettaja pakotti joikaamaan", etnotähdet
muistelevat uransa alkua. Nykyään ryhmä tunnetaan nimellä Angelit ja musiikki
on saanut paljon vaikutteita populaarimusiikista. Nämä studioesiintymiset muistuttavat siitä mistä
lähdettiin liikkeelle - joikuja ja rumpuja lapinpuvuissa.
Elävästä arkistosta löytyy monia helmiä ja kokonaisuudessaan sivusto on aivan mainio paikka sivistää itseään suomalaisesta kulttuurista. Valikoimista löytyy kaikkea mahdollista Temppeliaukion kirkon avajaisista Vanhan valtaukseen ja Suomen euroviisuvoittajiin kautta aikojen.
Kansanmusiikkipuolella kokoelman heikkous on se, että se kattaa vain tietyt vaiheet suomalaisen kansanmusiikin historiassa. Sivustolla esitellään toki ne joitain vanhoja legendoja sekä artistit, jotka olivat pinnalla 1990-luvun alussa (monet heistä ovat tärkeitä nimiä edelleen). Mutta mitä onkaan tapahtunut sen jälkeen? Tänään pinnalla on lukemattomia taitavia taiteilijoita, joista ei kokoelmissa ole tietoakaan. Valitettavasti tämä liittyy luultavasti siihen, ettei kansanmusiikkia juurikaan olla nähty viime aikoina Yleisradiossa. Milloin viimeksi näit kansanmuusikon Ylen ohjelmien studiovieraana? Mainittakoon myös ettei kansantanssista sivustolla ei ole mitään tietoa, ainoa kansantanssiin liittyvä leike on 1950-luvun nuorisoseurajuhlien paraatista…
Onneksi tähän asiaan on tulossa parannusta, kun YLE Teemalla nähdään tammikuussa 2010 Etno is happening –sarja. Sarjaa on kuvattu vuoden 2009 aikana kansanmusiikkialan tapahtumissa ja antaa toivottavasti hyvän kuvan siitä, mitä kansanmusiikissa tapahtuu nykyään.
Tove Djupsjöbacka
Näkyykö kansanmusiikki tarpeeksi televisiossa? Osallistu keskusteluun!